Ahkiolahden kanava
19.07.2026
Kanavia oli rakentamassa satoja miehiä, ja nälkävuosien takia myös naisia ja lapsia oli töissä. Hätäaputöistä maksettiin palkka joko rahana tai viljana. Työmaat edistyivät suuresta väkimäärästä huolimatta hitaasti, sillä nälkiintynyt työväki ei ollut kovin tehokasta. Myös lavantauti levisi työväestön keskuudessa. Nerkoon sulkukanava saatiin kuitenkin valmiiksi, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1869. Tuolloin laivaliikenne pääsi Kuopiosta Ahkiolahdelle asti. Siellä lastit purettiin ja vietiin maitse Onkiveden rantaan, josta matka jatkui höyryveneillä Iisalmeen. Kuopion ja Iisalmen välillä liikennöi kuitenkin kaksi pientä höyryluuppia, jotka mahtuivat kulkemaan Viannon vanhaa kanavaa.
Ahkiolahden kanava olisi avannut syvemmän reitin perille asti, mutta sen rakentaminen viivästyi: kanavointityöt Ahkiolahdella lopetettiin 1868 varojen puutteen vuoksi. Työt jatkuivat vasta 1872. Silloinkin työssä oli ongelmia, sillä jo aiemmin valmistunut yläkanavan osuus oli sortunut, ja sitä jouduttiin syventämään uudelleen.
Kanavaan rakennettiin 1873–1874 puusulku ja sulun yli kääntösilta, joka oli ensimmäinen lajiaan Suomessa. Aiemmin kanavien yli oli rakennettu rullasiltoja. Kun kanava vihdoin avattiin liikenteelle toukokuussa 1874, perustettiin Iisalmen höyrylaivaliikenne Oy. Se aloitti vuonna 1876 liikennöinnin kahdella aluksella: Axel kulki Kuopion ja Iisalmen väliä ja Iisalmi liikennöi Lyypekkiin asti.
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Veden_aarella/Maaningan_kanavat(37447)
