Kalapuro on erotettu Törmälän maista Mykkäsille. Tila on ollut Virtalan suvulla 1800 -luvun lopulta. Mykkäset rakensivat alkujaan tämän hirsitalon joka käsitti aikoinaan kamarin, tuvan ja porstuan. Kalapuro on alun perin ollut savutupa. Kiinteistöön on kuulunut silloin tupa, eteinen sekä makuukammari. Tuvan katossa näkyy vielä Räppänä-aukko, lakeinen, josta savu on laskettu ulos. Uuni on myös alkuperäinen isoista kivilohkareista tehty. Uuni on lämmittänyt viereisen huoneen ja siellä ei varsinaista uunia ole vielä silloin ollut. Tietoa siitä, onko talossa ollut maalattia vai lankuista tehty, ei meillä ole. Talon on ostanut Taavetti Virtalan (os. Blom) ukki Ananias Mykkänen (s. 1.3.1834, k. 11.1.1913) Taavetti Liljalta 16.4.1888. Tuovilanlahti oli tuolloin vielä osa Pielaveden pitäjää ja kuului kirkollisesti siihen vuoteen 1905 saakka. Hallinnollisesti Tuovilanlahti liitettiin Maaningan kuntaan itsenäistymisen jälkeen 1920 luvulla ja on nykyään osa Kuopiota.

Taavetin isovanhemmilla Ananias ja Susanna (os. Stark s.3.5.1829, k. 1.8.1917) oli ainoastaan yksi tytär Maria (s.5.2.1862), joka meni naimisiin laivanlämmittäjä Heikki Blomin (perhe vaihtoi 1910-luvun alussa sukunimekseen Luomi) kanssa 1880-1890 -luvun vaihteessa. Tarkkaa päivämäärää ei ole tiedossa. He ovat asuneet Kalapurolla ja ensimmäiset lapset ovat syntyneet siihen. Ensimmäinen lapsi tytär Johanna tai Hanna (s. 1892, k. 1895, tarkkaa tietoa ei ole) on kuollut ja kuolinlauta on vilja-aitan oven yläpuolella. Taavetti Blom syntyi 3.5.1893 ja oli lapsista toinen sekä vanhin eloonjääneistä.1914 Taavetti tuli täysi-ikäiseksi (21 vuotta) ja osti talon mummoltaan Susannalta ja äidiltään Marialta, jotka olivat perineet talon Taavetin ukin Ananias Mykkäsen kuoltua 11.1.1913 klo 18.

Nuorimies halusi uudistua: hän vaihtoi sukunimensä Virtalaksi tilan halki virtaavan Kalapuron siivittämänä

ja savupirtti nostettiin kivijalalle, uunin eteen tehtiin "piisi", seinät puhdistettiin noesta piilukirveellä vuollen ja sisäkatto kalkittiin valkeaksi. Kattoa korotettiin ja tehtiin harjakatto päreistä, lattiat alitettu ja taloa laajennettiin: Tehtiin uusi puoli, samalla pieneen kammariin tehtiin uuni, kuteen uuteen isoon kammariinkin. Keittiö ja ruokahuone tehtiin, mutta syönti jatkui edelleen tuvan pöydän ääressä.

Taavetti Virtalan henkilökortti. Huom. käsivarren valkoinen nauha

7.12.1917 Taavetti ja Stiina (s. 24.7.1892 os. Pesonen) avioituivat ja Stiinasta tuli taloon uudistushaluinen emäntä.

Stinan vanhemmat olivat laivan kippari Heikki Pesonen ja Loviisa Pesonen os. Mäklin.

Avioitumisen kunniaksi laitettiin tapettia ja huoneita maalattiin. Stiina nuorin veli August Pesonen asui vakituisesti Kalapurolla. Hän oli kuuroutunut nuorena sairauden takia mutta soitti taitavasti viulua ja avusti kaikissa talon töissä. Molemmat Pesosen jälkeläiset toivat taloon kauniita esineitä ja kulttuurin harrastusta musiikin, runojen ja näyttelemisen kautta.

Takarivi vasemmalta: Ananias, Hannes, Kerttu, Helmi, Esteri, Aukusti, Taavetti Eturivi vasemmalta: Kaksi tuntematonta naista, Heikki ja Maria Luomi, Stina ja sylissä Vilma. Kuva otettu v. 1919

Stiina, Taavetti sekä Vilma Virtala. 1919

Stina ja Taavetti Virtala. Lapset Wilma s. 1918 ja Arne s. 1922. Kuva otettu v. 1923

Stiina, Vilma, Taavetti sekä Aarne Virtala sota-aikana

1920-luvun loppupuolella talon vintille tehtiin asumiseen kelpaava tila ja siinä asui koulun opettaja "majister" Ahti Rytkönen, joka valokuvasi ja dokumentoi Pohjois-Savolaista elämää Maaningan, Pielaveden, Keiteleen, Lapinlahden ja muiden lähikuntien alueella. Hän kirjoitti mm. kirjan Savupirttien kansaa, Tuulastulilta ja karhumailta.

Kylällä ollut konepaja v. 1920-1940? oli Stiina Virtalan veljen Kallen omistuksessa

ja sinne kulkeva sähkö Lokson padolta kulki Kalapuron maiden halki. Siitä saatiin sähkö myös Kalapurolle, mutta valo paloi sitten yötä päivää ellei lamppua kiertänyt jengoiltaan tai sulaketta irrottanut.

Pato murtui sodan aikana ja niin valotkin sammuivat. Sähkö oli ollut ilmaista maan vuokraa vastaan. Tästä ajasta ovat jäljellä vieläkin tuvassa olevat sähkötaulu sekä sähköjohdot. Myös navetan seinässä on sen ajan sähköjohtoja tallella.

Jatkossa valaistus oli kaasuvalona ilmeisesti 40-luvun lopulta tai 50-luvun alusta lähtien vuoteen 1979 saakka jolloin taloon saatiin sähköt. Taavetti luuli saavansa sähköt ilmaiseksi myös Savon Voimalta, kun Tuovilanlahden kylää alettiin sähköistämään koska linjajohdot kulkivat Kalapuron maitten läpi. Kun näin ei tapahtunutkaan, Taavetti suuttui, eikä ottanut sähköjä ennen kuin 1979. Kalapuro mahtoi näin ollen olla Tuovilanlahden viimeinen talo, joka sai sähköt. Sähköjen tultua Taavetti oli hyvin pettynyt sähkön valaistustehoon, koska oli tottunut kaasuvalon kirkkauteen.

Maidon ja ruokien jäähdytys tapahtui jääpalojen avulla. Talvella jäät nostettiin Mykkäsen sahan (sijaitsi silloin Löytynmäen tien ja Jylängin välillä) lähellä olevalta lammen jäältä hevosvoimin. Jäät tuotiin pihalla olevaan sahajauhoja olevaan maakuoppaan, josta niitä pilkottiin puuastioihin veden sekaan pitämään maito ja ruoat kylminä. Ihmeen hyvin sen toimikin ja ruokahuoneen lattialla elintarvikkeet pysyivät hyvinä.

Navetta on tehty 1934 ja uusi sauna 1956. Taavetin ja Stiinan poika Aarne kävi 40-luvun lopulla Otavan maatalouskoulun ja oli piirtänyt siellä uuden navetan piirustuksen AIV -torneineen. Taavetin mielestä "virtanen" oli myrkkyä lehmien ruuansulatukselle ja uutta navettaa ei Kalapurolle tullut. Muitakaan uudistuksia Taavetin jarrutuksen takia ei juuri ollut rakennusten ja maanviljelyn osalta mahdollista tehdä. Vielä 1970 -luvulla Taavetti teki maanmuokkaus- ja metsätyöt hevosella sekä kylvi viljat sekä heinänsiemenet käsin itsetehdystä kylvökopasta, joka roikkui pään yli viedyllä hihnalla oikean kyljen varassa. Aarne oli hankkinut taloon traktorin 1962, mutta Taavetti luotti hevosvoimaan enemmän kuin moottorivoimaan. Traktoria saivat ajaa Aarne sekä talon rengit.
Sodan aikana sekä kesäisin Kalapurolla asui myös sukulaisia.

Talossa ja kaikissa muissa rakennuksissa oli pärekatto. Talon katto pellitettiin 1960 -luvulla ja navetta, aitat, vanha talli sekä riihi saivat peltikatteen 1980 -luvulla. Talon kuisti ja ikkunat uusittiin 1990 -luvun alussa. Aittojen rakennusvaihe sijoittuu ilmeisesti 1800 -luvulle. Ilmeisesti piikojen aitta lienee vanhin rakennus.

Stiina kuoli 1964 ja emännöitsijä Eeva Koivisto tuli taloon. Iso kammari maalattiin sekä tapetoitiin. Lattiaan laitettiin myös lastulevyt alkuperäisten lattialankkujen päälle. Kammariin tehtiin myös pönttöuuni. Tämä kuvagalleria on Eevan tytön, Pirjo Heiskasen ottamia kuvia Kalapurolta 60 ja 70-luvulta

Kesällä, heinän teon aikaan, oltiin tavan mukaan ruoan päätteeksi pienillä ruokaunilla. Nuorimmat rengit torkahtelivat pihamaalla ja vanhemmat tuvan seinustoja kiertävillä penkeillä. Taavetti oli omalla paikallaan uunin vieressä, koivuhalko päänalusena. Sattui nousemaan taivaanrantaan ukkospilvi, josta huolestuneena rengit talon isäntää hoppuuttelemaan että josko joudettaisiin keräämään heinät ennen sadetta johon Taavetti totesi että otetaanhan vain ruokalevot rauhassa. Ukkonen jytisi mutta sade ei tullut Kalapuron heiniä kastelemaan jonka johdosta rengit ihmettelivät, että miten Taavetti sen tiesi. "Noh, tuolta päin nouseva ukkonen ei ole ennenkään päälle tullut" oli Taavetti todennut.

Taavetti nukkui tällä penkillä ruokalevot

Kun Taavetti sekä työntekijät ottivat ruokalevot niin talon lapsien piti olla sen aikaa hiljaa. Tarja Lintunen kertoo, että pienenä oli todella vaikea olla sen aikaa hiljaa sekä liikkumatta. Lapset seurasivat viereiseltä sängyltä Taavettia sekä Taavetin jalan liikettä. Kun jalka, jonka Taavetti oli asettanut poikittain toisen jalan päälle, retkahti, niin oli aika lähteä takaisin työhön sekä lapset saivat luvan puhua. Rengit saivat nukkua ruokalevot tuvassa, ikäjärjestyksessä. Mutta joskus oli niin paljon renkiä talossa, että nuorimmat ovat kesäisin nukkuneet ulosvievällä terassilla sekä pihamaalla.

Kalapurolla ei ollut Taavetin elinaikana televisiota vaan illat kuunneltiin radiota tai luettiin lehtiä. Kerran Taavetti lähti käymään poikansa, Aarnen tytön, Tarja Lintusen luokse Tervoon, jossa oli televisio. Illalla Taavetti istahtui keinustuoliin ja alkoi katselemaan televisiota. Ohjelmana sattui tulemaan Pähkinänsärkijä -baletti. Aikansa Taavetti katseli tiukoissa balettihousuissa tanssivaa miestä mutta ilmeisesti kyllästyi näkemäänsä ja lähti pois. Totesi vain lähtiessään ykskantaan, että jo on miehellä virka.

Kaikki kuvagallerian kuvat ovat Ahti Rytkösen ottamia ja niitä hallinnoi Museoviraston Kuvakokoelmat

Kalapurolta löytyneitä ruokaohjeita

Kalapuron eläimiä

Kalenterista löytyneitä merkintöjä

Vuosi 1963

11.1. Malli astutettu

25.2. Omena poiki

11.3. Torstikki poiki lehmävasikan

25.5. Sunteri poiki sonnivasikan

26.7. Sunteri astutettu omalla sonnilla

26.8. Apila poiki lehmävasikan

22.10. Malli poiki lehmävasikan

Vuosi 1966

19.1. Tamma Pirre ostettu Aarne Pelkoselta Niemisjoelta. Nimeksi Kalapurolla muuttui Hurra

28.3. Hertta poiki sonni vasikan

22.5. Hertta siemennetty

28.6. Omena poiki

31.7. Apila poiki sonni vasikan

6.8. Kukka astutettu

21.8. Omena astutettu

1.10. Heluna poiki lehmävasikan

17.10. Apila siemennetty

7.11. Malli poiki lehmä vasikan

Vuosi 1967

14.1. Malli siemennetty

20.1. Heluna siemennetty

15.2. Hertta poiki sonni vasikan

17.5. Kukka poiki lehmä vasikan

22.5. Omena poiki kaksi vasikkaa -> poikimahalvaus

29.5. Hertta siemennetty

28.9. Kukka astutettu Vallilan sonnilla

1.10. Omena astutettu Kiukoonmäen sonnilla

25.10. Heluna poiki sonnivasikan

28.10. Malli poiki sonnivasikan

Vuosi 1968

6.1. Kielo astutettu Vallilassa

9.1. Malli astutettu

5.2. Hertta siemennetty Vallilan sonnilla

12.2. Heluna siemennetty

9.7. Poiki Kukka, sonni vasikka

4.9. Kukka astutettu omalla sonnilla

12.10. poiki Kielo, sonni vasikan

16.10 poiki Malli

13.11. poiki Heluna, lehmä vasikan

10.12. Malli astutettu omalla sonnilla

27.12. Kielo siemennetty

Vuosi 1970

14.1. Kielo siemennetty

5.2. Heluna siemennetty

5.2. Arpa astutettu omalla sonnilla

7.9. Malli poiki sonnivasikan

25.10. Kielo poiki sonnivasikan

4.11. Heluna poiki lehmävasikan

8.11. Arpa poiki lehmävasikan

20.11. Malli siemennetty

2.12. Heluna sairas -> eläinlääkäri. Asetaanitauti

Vuosi 1971

8.2. Heluna siemennetty

9.2. Kielo siemennetty

2.3. Juhlikki siemennetty

26.3. Arpa siemennetty

10.4. Jalotar siemennetty

18.8. Malli poiki 2 lehmävasikkaa

30.10. Heluna poiki sonnivasikan

16.11. Kielo poiki sonnivasikan

26.11. Juhlikki poiki sonnivasikan

Vuosi 1972

3.1. Arpa poiki lehmävasikan

11.1. Jalotar poiki lehmävasikan

14.3. Jalotar siemennetty

30.3. Lemmikki siemennetty

6.4. Heluna siemennetty

21.4. Arpa siemennetty

24.4. Kielo siemennetty

29.4. Juhlikki siemennetty

Vuosi 1973

16.1. Heluna poiki lehmävasikan

23.1. Kielo poiki 2 vasikkaa, lehmä ja sonni

29.1. Arpa poiki sonnivasikan

3.2. Juhlikki poiki lehmävasikan

1.3. Heluna siemennetty

9.3. Lillukka astutettu, sonnin emä Kielo

18.3. Arpa astutettu omalla sonnilla, sonnin emä Kielo

18.3. Kielo astutettu sonnin emä Heluna

12.6. Juhlikki astutettu

27.11. Heluna poiki sonnivasikan

7.12. Lillukka poiki lehmävasikan

26.12. Kielo poiki

Hevosia: Tähti, Pate, Hurra,

Kalapuron rikas historia sekä runsas kuvitus

Kalapurolta löytyneitä ruokaohjeita

Kalapuron eläimiä