Pesosia
10.11.2025
Heikki Pesonen
Heikki "Ukko" Pesonen syntyi Kiuruveden Haapajärvellä helmik. 26 pnä 1846 ja kuoli 30.1.1920 ollen kuollessaan lähes 74 vuoden ikäinen. Oltuaan ensin kotipitäjässään palveluksessa, tuli hän tilanhoitajaksi kapt. Kohlströmin Maaningalla omistamalle Mattilan tilalle ja Karttulassa omistamalle Suovun tilalle. Mutta hänen mielensä paloi vesille, ja niinpä hän tuli ajomieheksi Iisalmen ja Kuopion, välillä kulkevaan "Ansio"-nimiseen laivaan, josta sitten siirtyi "Tähti" laivaan päälliköksi. Tässä toimessaan hän oli yhtä mittaa lähes 30 vuotta, saaden Suomen Talousseuran mitalin. Hoidettuaan välillä maatilaansa hän tuli "Ilman" kapteeniksi ja kuljetti tänä laivaa noin 10 vuoden ajan.
Eljas Pesonen
Savo -lehden juttu 02.04.1930
Eljas Pesonen 50 -vuotias
Tänään täyttää Eljas Pesonen olosuhteiden pakosta 50 vuotta. Se on siis jokaisen uskottava, vaikka ihmeeltäkin tuntuisi. Sadat ovat ne matkailijat, jotka vielä pari vuotta sitten salapäiten loivat ihailevan katseensa Eljas Pesosen nuoreen ja uhkeaan olemukseen, joka komisti Leppävirta I:n komentosiltaa. Mutta sen jälkeen, kun Eljaksesta tuli maakrapu, ei matkailijoille ole useinkaan suotu tilaisuutta lepuuttaa silmiään hänen miehisissä mitoissaan. Vain silloin tällöin laivojen tulo- ja lähtöaikoina näemme hänen muhoilevan muotonsa Kuopion sataman laiturilla, ja juuri kun uskoo pääsevänsä puheisiin, on satamakapteeni häipynyt vitseilleen ja terveellinen nälvi hyvin niin joko toisen laivan kupeelle tai suoraan konttorinsa, jossa hän nykyisin satama aluetta me kaikella kunnialla hallitsee.
Ei se satama kapteenin virka luullaksemme Pesosta tähän aikaan vuotta suuriakaan huvita, kun jo ehti 25 kesää Leppävirta yhtiön aluksia kuljetella ja siinä toisenkin kerran kuumentaa verensä järvien vapautumista odotellessa. Kateellisena hän varmaankin näinä päivinä entisiin ammattiveljensä vilkuilee, kun nämä pyytelevät häntä mukaansa Konepajalle laivojen kuntoon laittoa katselemaan ja siisti kirous ehkä sisuksissa kiertää toisten kapteenien kepin kärjellä laivan kylkeä osoittaessa, että tuohonkin sitä sopisi maalia panna. Mutta kaikkeenhan sitä ihminen tottuu, ja kunhan Elias Pesonen on vielä muutamia kesiä onnellisesti sivuuttanut, saavat tämän maaelämän kauniit puolet hänen mieleensä tasapainoon ja keväinen rauhattomuus on silloin kaikonnut tipotiehensä.
Jos joku on tästä saanut sellaisen väärän käsityksen, ettei Eljas Pesonen olisi satamakapteeni mies paikallaan, niin meidän täytyy surkutella sellaisen ihmisen älyn lahjoja ja kehottaa häntä pikimmiten pistäytymään Eljaksen putiikissa, jossa kaikki käy täsmälleen kuin kellon tikitys, ei kuitenkaan kuolettavan ikävänä ja yksitoikkoisen, kuten useinkin kanslia työstä kuvitellaan, vaan kuin alati sulalla voilla rasvattuna. Kun mies on vuosikymmeniä täyttänyt keuhkojaan sisä järvien yllä väriä lievällä happi toisella ilmalla, pystyyhän mihin vain, siitä on Eljas Pesosen elävänä todistuksena.
Oletteko nähneet pesosta luistin kilpailuissa, joko maalissa kello kädessä tai radan varrella poikia ylittämässä? Se nuorekkuus, joka leimaa hänen kaikkia otteitaan peittää visusti sen pyöreähkön ja pulleahkon, joka suvun traditsioiden mukaisesti on ilmestynyt somistamaan hänen keskiruumistaan. Kun nyt on sitten merkkipäivä, lausuu savo sulimmat onnittelunsa, ja jokainen meistä täällä toimituksessa puristaa vielä mieskohtaisesti eliaksen leveä ja rehellistä kämmentä. Terve mieheen!
Kalle Pesonen
Kalle Pesonen syntyi 4.12.1885. ja kuoli kotonaan Tuovilanlahdessa 15.12.1938.
Tuovilanlahden kylän läpi virtaavan Korkeakoskenjoen ja Mustanlähteen välille Kalle Pesonen perusti korjauspajan v. 1917. Hän omasi tarpeellisen korjaustaidon, sillä hän oli suorittanut ylikonemestarin tutkinnon Kuopion teollisuuskoulussa ja saanut kokemusta laivan konemestarina. Hän otti avukseen vaimonsa, Mandin os. Pulkkisen veljen, Eino Pulkkisen, joka oli suorittanut samassa koulussa alikonemestarin tutkinnon.
Vuonna 1921 perustettiin Tuovilanlahden konepaja Oy ja seuraavat henkilöt olivat yhtiössä:
Konepajan sähköistämistä varten Kalle Pesonen oli perustamassa Lokson patoa ja siitä todisteena on alkuperäinen vuokrasopimus maista
Konepaja antoi sähköä myös kylälle ja kun navetan oven säppi antoi sähköiskun ja siitä valitettiin Kalle Pesoselle, hän saattoi sanoa:
"Aakase se ovi toestaeseks rukkaskäessä. Minä tulen sitten kun jouvan. Nyt pittää männä Esalanmäelle, kun siellö joku riätti oil kivittänyt pylyvästä ja suanna isolaattorir rikki."
Siihen aikaan Tuovilanlahdessa mestari taidettiin katsoa korkeammaksi arvonimeksi kuin johtaja. Pesonen oli saanut hyvän pohjakoulutuksen ja oli myös teknisesti lahjakas. Paitsi koneenrakennusta hän hallitsi laajasti myös sähkötekniikkaa. Hajamielinen hän taisi olla, oli ainakin silloin kun korkeajännitelinjaa korjaamaan lähtiessään unohti poistaa linjasta jännitteen.
Pylvääseen kiivettyään hän sai voimakkaan sähköiskun, mutta ehti viimeisen tajunnan rippeensä aikana kiepauttaa pylväskenkänsä irti pylväästä. Jos hän olisi jäänyt roikkumaan pylväskengistään, nilkat olisivat murtuneet. Itse hän tuumi onnettomuudestaan: "Äkkiähän sitä alaspäin piäsöö, kun suap väkäset pylväästä irti. Muasta minä ihten löysin kun heräsin".
August Pesonen
August Pesonen
Pekka Pesonen
Stiina Pesonen
Tekstiä ja kuvia Stiinasta
Pesosen suvun sotapolku
Timo Pesonen
Pekan poika Timo oli 24-vuotias luutnantti 17. Kranaatinheitinkomppaniassa. Hän kaatui 6.2.1944 ja tästä löytyi sotapäiväkirja, josta selvisi kuolinsyy. Venäläinen tarkka-ampuja oli ampunut Timoa kaulaan.. Alhaalla kuva sotapäiväkirjasta.
Seppo Pesonen
