Koulu sivistyksen tuojana

20.10.2020

Kouluhanke virisi Tuovilanlahdessa 12.9.1892 kun kansakoulupiirin varsinainen päätti rakentaa kansakoulun kauppahuone C.G.Svahnin maalle viiden vuotuista arentia vastaan, sen suuruisella palstallen, minkä kontrahti vähimmin määrää.

Kansakoulupiirin kokous valitsi koulun ensimmäiseen johtokuntaan 13.3.1893 seuraavat jäsenet: Kauppias J. Taskinen, talollinen David Rytkönen, talollinen Wilhelm Niskanen, kauppias Otto Svahn, talollinen Heikki Savolainen, talollinen Fredrik Rönkä ja talollinen Heikki Kauppinen. •Puheenjohtajaksi tämä johtokunta valitsi 7.5.1893 Heikki Savolaisen, sihteeriksi J. Taskisen ja taloudenhoitajaksi O.B. Svahnin

Koulurakennusten teettämistä varten valittiin rakennustoimikunta. Sen tehtävä oli moninainen. Oli hankittava tarvikkeet; tarvittiin kanttikiviä kivijalkaan, hirsiä, lautoja, sammalia, kateaineita ja monia muita välttämättömiä tarveaineita. oli myös hankittava rakennusmiehet, eikä sekään ollut tuohon aikaan lainkaan yksinkertainen tehtävä.

Koulurakennuksen paikasta on pöytäkirjassa määritelmä: "Koulu on rakennettava pitkin maantien vartta paradiovi maantielle päin yhdeksän syltä maantiestä sisäänpäin". Rahoitus ratkesi, kun piirikunta teki rohkean päätöksen. "Piirikunta valtuuttaa rakennustoimikunnan rahastonhoitajan, talollisen Iivari Mykkäsen piirin yhteisellä takauksella kohtuullista korkoa vastaan, ottamaan 2000 markan lainan rakennuksen valmistamiseksi." Summa oli suuri koska koko rakennusurakan loppusumma lisätöineen oli 3000 markkaa

Rakennustyöt etenivät vauhdilla, joten koulu päätettiin avata elokuun 22 päivänä 1893. • Ensimmäiseksi opettajattareksi johtokunta valitsi Sofia Myrbergin

"Päätettiin alkaa pienten lasten koulu 22 päivänä tätä elokuuta jolloin kansakoulu tulee siis avattavaksi"

Ensimmäisenä lukuvuonna oli koulussa enimmillään 47 oppilasta. Syksyllä 1894 "kirjoitettiin" pienten lasten kouluun seuraavat 34 oppilasta, joiden ikä vaihteli 6 - 14 vuoteen.

Opetussuunnitelma oli seuraavanlainen:

•Evangelis- Lutherilainen uskonoppi,

•soveliaitten kirjain lukeminen ja kirjoittaminen Suomen kielellä,

•Maamme kirja

•maantiedettä,

•historiaa,

•luvunlasku,

•muoto-oppi sekä pintain ja kappalten mittaaminen ja laskeminen,

•luonnontiede ja sen käytäntö,

•kuvanto,

•laulu ja voimistelu, jonka ohessa tyttöjä pitää harjoitettavan naisväen käsitöihin ja poikia kätevyyteen ja jos koulupiiri siihen suostuu, niin annetaan myös opetusta maanviljelyksestä tai muista yleisesti hyödyllisistä tiedonhaaroista, myöskin kasvitarhan hoidosta.

Sofia Myrbergin työtä jatkoi vuodesta 1894 vuoteen 1924 saakka Olga Fabritius.

Ensimmäisen päästötodistuksen saaja oli 24.5.1895 Albert Kröger.

Oppilasmäärät kasvoivat ja tarvittiin lisää tilaa Vuonna 1914 päätti Maaningan kunta rakennuttaa lisärakennuksen eli ns. uuden puolen sekä ulkohuonerakennuksen. Urakoitsijana oli Kauppias Pietikäinen ja kirvesmiehet olivat kortteeria Kalapurolla. Rakennusten hirret sahattiin pihtisalmen sahalla ja tuotiin hevosilla Tuovilanlahteen.

Valaistuksena oli sähkövalo 20.2.1920, joka saatiin Lokson padosta.