Pellava

Loukutus

Pellavaloukulla loukutetaan irti pellavanvarsien puumaiset tukisolukot eli päistäreet. Loukutuksessa käytetään pihtimäistä pellavaloukkua, johon juuripäistä tasattu pellavanippu asetetaan ja sitä hakataan loukun saranoidulla yläosalla.

Lihtaaminen

Pellavan lihtausta.

Lihtaamisessa irtoavat lihdan avulla loput päistäreet, sekalaiset kuidut eli tappurat sekä karkeat pellavakuidut eli rohtimet. Pellavalihta muistuttaa pellavaloukkua, mutta on kevytrakenteisempi. Lihtauksessa pellavanippu asetetaan lihtaan ja hakkaamisen sijasta vedetään lihdan lävitse.

Vitominen

Joskus lihtauksen lisäksi tai sen sijasta on käytetty vitomista. Siinä pellavanippu asetetaan alustalle, jonka päällä sitä kaavitaan tai lyödään puisella, nuijantapaisella vitimellä.

Häkilöinti

Pellavahäkilä.

Häkilöinnissä pellava kammataan häkilällä, jolloin saadaan erotetuksi loput rohtimet hienoista ja pitkäkuituisista aivinoista. Pellavanippua vedetään rautapiikkisen häkilän läpi useita kertoja.[5] Häkilöitäessä erottuvat pitkät ja pehmeät aivinakuidut karkeammista ja lyhyistä rohdinkuiduista. Pellava voidaan häkilöidä useaan kertaan, ensin harvalla ja sitten tiheämmällä häkilällä.

Aivinoista saadaan kehrättyä sileää, kiiltävää lankaa liinavaatteisiin ja paitakankaisiin, kun taas rohdinlangat ovat paksumpia ja karkeampia työvaatteissa, säkkikankaassa yms. käytettäviksi.

Harjaaminen

Pellavanmuokkauksen viimeinen vaihe on harjaus, jossa viimeisetkin rohtimet ja aivinakuidut erotetaan toisistaan sianharjaksista ja piestä tehdyllä lyhytkarvaisella harjalla. Itä-Suomessa harjaus eli sivistely korvasi häkilöinnin.