Separaattori
Maidon erottelulaite
Maitoseparaattori on laite, joka erottaa kerman maidosta. Sen keksivät ruotsalainen Gustaf de Laval ja tanskalainen Nielsen yhtäaikaisesti vuonna 1878. Erottelulaite mahdollisti muun muassa teollisen meijeritoiminnan. Aikoinaan maatiloilla käytettiin myös käsikäyttöisiä erottelulaitteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Separaattori
Tämä kone mullisti suomalaiset maatilat 1900-luvun alussa – Separaattori houkutteli isännätkin navettaan
Tuula Vuolle-Selki 31.3.2023 HISTORIAINNOVAATIOTYRITTÄMINENTEKNIIKKAKONEET JA LAITTEET
1900-luvun yleisin maatalouskone teki karjataloudesta liiketoimintaa.
Suomalainen lehmä nousi arvoonsa 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Vilja oli hallan ja arvaamattomien säiden armoilla, mutta lehmästä sai maitoa ja jatkojalosteena muun muassa arvokasta voita.
Maanviljelyksen kehitys kohensi myös karjataloutta. Siitä tuli kannattavaa liiketoimintaa, varsinkin sen jälkeen, kun separaattori alkoi yleistyä 1890-luvulla. Separaattori olikin 1900-luvun yleisin maatalouskone.
Maidon kuljettaminen oli raskasta, kerman helpompaa. Varsinkin harvaan asutulla maaseudulla Itä-Suomessa ja järviseudulla perustettiin 1890-luvulla kuorinta-asemia, joilla osakkaat itse veivasivat kerman maidosta.
Maitotalouden koneellistuminen separaattorin myötä sai isännätkin navettaan. Ennen kaikkea separaattori mahdollisti teollisen meijeritoiminnan aloittamisen laitteella, jolla kerma erotettiin maidosta.
1900-luvun alussa syntyikin useita kylämeijereitä ympäri maata. Kartanoilla oli ollut omia meijereitä jo 1800-luvulta lähtien.
Joukko keksijöitä
Kerman koneellinen erottelu lypsymaidosta alkoi vuonna 1876, kun saksalainen Wilhelm Lefeldt kehitti ensimmäisen separaattorin. Ruotsalainen keksijä Gustav De Laval kehitti Lefeldtin separaattoria edelleen ja patentoi oman muunnelmansa vuonna 1878.Samaan aikaan tanskalainen L.C. Nielsen patentoi oman versionsa, joka erotteli maitoerän kohtalaisen nopeasti ja tehokkaasti, mutta joka piti käytön jälkeen tyhjentää ja ladata uudelleen. De Lavalin kehittämä laite pystyi separoimaan jatkuvalla syötöllä ilman välityhjennystäVuonna 1889 De Lavalin yritys AB Separator osti niin sanotun alfalevyrakenteen patentin saksalaiselta Clemens von Bechtolsheimilta. Levyistä koottu separointikuula nosti separaattorin tehokkuutta ja tarkkuutta huomattavasti.Kuulan pääkomponentit ovat ruostumattomasta teräksestä tehdyt levyt, joiden välissä erottaminen tapahtuu, sekä erotuslevy, joka jakaa kerman ja kuoritun maidon omiin kanaviinsa.
Lämmin maito parasta
Kun maitoa johdetaan separaattoriin, kerma ja rasvaton maito erottuvat pyörivän kuulan ahtaissa levyväleissä. Kuulan pyöriessä rasvaton maito sinkoutuu kuulan reunoille ja rasvapallot liikkuvat keskustaan päin.Rasvapallojen erottuminen on sitä nopeampaa mitä pienempi on maidon vesiosan viskositeetti. Kylmän maidon viskositeetti on korkea, minkä vuoksi separointi toimii parhaiten lämpimällä maidolla. Optimaaliset olosuhteet ovat 50 asteen vaiheilla.
Tällöin rasvattomaan maitoon rasvaa jää alle 0,05 prosenttia. Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiö ryhtyi valmistamaan separaattoreita 1900-luvun alussa. Venäjän armeijalta saatujen tilausten epävarmuuden vuoksi yhtiö halusi varmemman tuotteen, ja sellaiseksi osoittautui separaattori. Kranaatinkuoria valmistaneille laitteille haluttiin uutta käyttöä. Vuonna 1911 yhtiö alkoi valmistaa Lacta-separaattoreita. Vuonna 1913 Maatalousseurojen Väliaikainen Konetarkastuslaitos kokeili Milka N:o 2 -separaattoria ja havaitsi sen toimivaksi. Koneen rakennetta pidettiin hyvänä ja valmistusta huolellisena.